MENU CLOSE

UTAN FÖRKLARING

Ibland tappade jag uppfattningen om vad som var verkligt, som att jag svävade i luften mellan ångest och sorg. Allt kändes så avlägset, overkligt – försökte du skicka meddelanden åt mig? Eller var det bara slumpen som gjorde att jag upptäckte vissa saker i skrift, symboler och gjorde en egen tolkning för att jag så gärna ville prata med dig?

 

Sometimes I lost my perception of what was real, it was like hovering in the air between anxiety and sadness. Everything felt so remote, unreal – were you trying to send me messages? Or was it just coincidences that made me discover certain things in writing and symbols, and then make my own interpretation because I wanted to talk to you?

 

Toisin ajoin en käsittänyt mikä oli todellisuutta, aivan kuin olisin leijunut ilmassa ahdistuksen ja surun välillä. Kaikki tuntui niin kaukaiselta, epätodelliselta – yritätkö sinä lähettää minulle jonkin viestin? Vai oliko ainoastaan sattumaa, että löysin tiettyjä asioita kirjoituksista, symboleja ja tein niistä omia tulkintoja, koska olisin niin mielelläni halunnut puhua kanssasi?